Fennovoimasopimuksen riskit

Kuvassa Rosatomin VVER-reaktori. Myös Suomeen ollaan rankentamassa VVER-reaktori (Kuva: Powertecrussia)
Kuvassa Rosatomin VVER-reaktori. Myös Suomeen ollaan rakentamassa VVER-reaktoria. (Kuva: Powertecrussia)

Keskiviikkona 5.8. Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen 6,6 prosentin osuudella. Näin ollen Fennovoima täyttää eduskunnan asettaman 60 prosentin kotimaisuusvaatimuksen ja yhtiö on valmis tekemään lähes seitsemän miljardin euron energiainvestoinnin. Fennovoima tulee hankkimaan 1200 megawatin VVER-1200 reaktorin teollisuuden sähköntuotantoa varten Venäjän valtionyhtiöltä Rosatomilta.

Vaikka lähes seitsemän miljardin investointia on pidetty yleisesti tervetulleena ja tarpeellisena piristämään laman kourissa olevaa Suomen taloutta, on investoinnilla kuitenkin myös mahdollisia riskejä ja kääntöpuolia.

Useita huolenaiheita

Nyt tulevasta ydinvoimalahankinnasta tekee mielenkiintoisen Rosatomin ja Venäjän valtion välinen suhde. Rosatom on Venäjän valtionkorporaatio ja yhtiön omistaja Venäjän federaatio on lännen sekä myös Suomen asettamien talouspakotteiden kohteena Krimin miehityksen seurauksena. Nyt kuitenkin Suomen hallitus aikoo hankkia reaktorin huolimatta asetetuista talouspakotteista. Vaikka Venäjän ydinenergiasektori ei ainakaan toistaiseksi ole talouspakkotteiden kohteena, ovat vaikutukset ainakin julkisuuskuvan kannalta negatiiviset.

Suuren kansantaloutta hyödyntävän investoinnin ja teollisuuden kustannusten alentamisen lisäksi on yksi mainittu hankinnan syy myös huoltovarmuuden lisääminen hajauttamalla sähköntuotantoa. Väite on mielenkiintoinen, sillä huoltovarmuuden akuutein tarve koskee todennäköisimmin poikkeustilan kaltaista tilannetta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on väite mahdollista tulkita ainakin osittain paremman poikkeustilan energiakapasiteetin hankkimiseksi. Nyt tuleva voimalasopimus tehdään kuitenkin Venäjän valtionyhtiön kanssa eikä sopimukseen kuulu vain reaktorin hankinta vaan myös ylläpitotoimet sekä polttoainehuolto. On kuitenkin huomioitava, että voimala vähentää Suomen tuontisähkön tarvetta ja lisää ainakin tuotannollisesti maan energiaomavaraisuutta. Silti voimala tulee olemaan sidoksissa toimittajamaahansa koko elinkaarensa ajan.

Yhtenä maininnan arvoisena asiana voidaan pitää myös Rosatomin taustoihin liittyviä seikkoja. Puhutaanydinvoimasta.fi -sivuston mukaan

“Pelkästään vuosina 2009-2012 Rosatomissa paljastui 68 johtajatason ja 208 keskijohdon irtisanomiseen johtanutta korruptiotapausta.”

Österbottens tidnging uutisoi myös Wikileaks-sivuston paljastaneen Rosatomiin ja Fennovoimaan liittyvän korruptioskandaalin. Vuodetun asiakirjan mukaan Fennovoiman hallituksen varajäsenellä Djurica Tankosicilla sekä useista väärinkäytöksistä ja korruptiosta syytetyllä bulgarialaisliikemiehellä Bogomil Manchevilla olivat erityisen läheiset suhteet jo kuopatun Bulgarian ja Rosatomin ydinvoimalahankkeen yhteydessä.

Rosatomiin liittyy myös korruptioskandaalin lisäksi huomioitavia aineellisia seikkoja. Iltalehti uutisoi 5.12. Rosatomin Intiaan toimitetun VVER-1000 reaktorin ongelmista, jotka kuitenkin kuitattiin Säteilyturvakeskuksen puolelta sekundääreiksi ja liiotelluiksi. STUK ei kuitenkaan kiistänyt väitettä, etteikö Kudankulamin voimalaprojekti olisi kärsinyt Olkiluoto 3:sen tapaan viivästyksistä, jotka ovat kasvattaneet hankkeen kustannuksia. Kuitenkin Academia.edu -sivustolla julkaistun Counterfeit/obsolete Equipment and Nuclear Safety issues of VVER-1000 Reactors at Kudankulam, India -tutkimuksen mukaan ongelmia on esiintynyt runsaasti koko projektin aikana: Reaktorissa on käytetty väärennettyjä osia, venäläisten toimittajayritysten johtohenkilöitä on vangittu korrupiosta kesken projektin, Venäjän poliittiset toimet ovat olleet arveluttavia ja reaktorissa on ollut monin paikoin laatuongelmia. Erona Intiaan on kuitenkin se, että Suomeen rakennettava voimalayksikkö on Intian reaktorista poiketen uudemman sukupolven AES-2006-malli, jonka luvataan olevan edeltäjiään turvallisempi ja monella tavalla laadukkaampi.

Johtopäätös

Ydinvoimalahankinta on monella tapaa mielenkiintoinen poliittinen päätös tarkasteltaessa Euroopan unionin ja Suomen turvallisuus- ja energiapoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Euroopan unionin yhtenä tavoitteena on ollut nimittäin energiariippuvuuden vähentäminen Venäjän tuontienergian suhteen. Monet Euroopan maat ovatkin pyrkineet lisäämään omaa energiantuotantoaan ja tavoitelleet esimerkiksi ydinenergiasektorilla lisäämään muualta kuin Venäjältä tulevan ydinpolttoaineen tuontia. Myös EU:n asettamat talouspakotteet ovat lisänneet jäsenmaissa halua vähentää Venäjän kanssa käytävää taloudellista yhteistyötä. Energiapoliittisesti Euroopan suuressa valtiossa Saksassa on periaatteellisen päätöksen turvin päätetty asteittain luopua ydinenergiasta ja korvata energiantuotanto uusiutuvilla energianlähteillä.

Käytännössä Suomi tekee kuitenkin täysin päinvastaisen liikkeen suhteessa Euroopan unionin ja jäsenmaiden kollektiiviseen linjaan. Tässä suhteessa tulee kysymykseen jälleen Suomen antama viesti Euroopan unionin kanssajäsenille ja muille ulkomaille. Mitä oikein haluamme viestittää ja antaa ymmärtää? Ei ole aivan tuulesta temmattua väittää, että Suomen ulkopuolelle suuntautuva viesti on karkeasti sanottua seuraavanlainen: Olemme mukana yhdessä sovitussa linjassa virallisesti mutta käytännössä teemme toisin.

Ei ole aivan tuulesta temmattua väittää, että Suomen ulkopuolelle suuntautuva viesti on karkeasti sanottua seuraavanlainen: Olemme mukana yhdessä sovitussa linjassa virallisesti mutta käytännössä teemme toisin.

Nyt tarkastellessa Suomelle koituvaa hyötyä ja haittaa on mahdollista todeta, että taloudellinen etu kuten teollisuuden kilpailukyky ja investoinnit ovat päätöstä tehdessä painaneet enemmän kuin mahdolliset turvallisuuspoliittiset seikat sekä Suomen ulkopuolelle suuntautuva julkisuuskuva. On mahdotonta tehdä johtopäätöksiä sen suhteen tulevatko mahdolliset riskit ja ristiriitainen viestimme ulkomaille olemaan kansallisten intressien valossa vahingollisemmat kuin investoinnista saatava kilpailukykyhyöty ja kansantaloutta piristävä piristysruiske, mutta sopivaa saattaisi sen sijaan esittää kysymys siitä, onko Rosatom ainoa maailman reaktoritoimittaja?

Saattaa siis hyvinkin olla mahdollista, että venäläisen reaktorin hankinnassa voi kyseessä olla taloudellisten intressien lisäksi toinen ulottuvuus: Liennytys. Tällä tavoin Suomen valtionjohto pitää tärkeämpänä läheisiä Venäjän-suhteita kuin strategista viestintää ja mahdollisia piileviä riskejä. Liennytys nimittäin aiheuttaa sen, että Suomen toiminta näyttäytyy ulkopuolisille jatkuvana heiluriliikkeenä länteen ja itään vailla pidemmän aikavälin suunnitelmaa. Tilanteen hyötyjänä on luonnollisesti Venäjä, jonka silmissä Suomen epävarmuus heijastuu koko Euroopan unionin yhtenäisyyteen. Päämäärättömyys ja jatkuva keplottelu kahden välillä eivät saata pitkällä aikavälillä kasvattaa myöskään Suomen suhteen niiden luottamusta, joiden suuntaan Suomi haluaisi olla eurooppalaisena maana olla nojautunut. Kyseeseen saattaa tulla jälleen vanha ilmiö, suomettuminen.

Tulevaisuuden kannalta on vaikeaa arvioida hankkeen menestystä, mutta hankkeeseen liittyy myös tulevia riskejä. Suurimmat riskit liittyvät Venäjän ja lännen suhteiden kehitykseen, sillä mikäli Venäjän ja lännen suhteiden kehitys muuttuu edelleen huonommaksi, voivat vaikutukset Fennovoimaan ja ydinvoimalaan olla erittäin tuhoisat. Pahin suhteellisesti mahdollinen skenaario liittyisi pakotepolitiikan laajentumiseen: Jos esimerkiksi Yhdysvallat asettaisi Rosatomin pakotelistalleen, olisi Fennovoima Rusatom Overseas-yhteyden takia vaarassa joutua myös maksu- ja pankkijärjestelmien ulkopuolelle. Yhdysvaltain pakotelistalla on jo suomalaisia, eikä suurvallan pakotepolitiikka huomioisi Suomen kaltaisen pienen maan intressejä. Mainitsemisen arvoista on kuitenkin se, että Rosatom toimittaa tällä hetkellä noin 50% Yhdysvalloissa käytettävän ydinpolttoaineen, mikä on saattanut jo ennestään toimia kannustimena olla lisäämättä Venäjän ydinenergia-alaa ainakaan vielä pakotteiden joukkoon.

Mikäli ydinvoimalahanke menestyy, voi tuloksena olla parantunut vientiteollisuuden kilpailukyky ja talouden kohentuminen, mutta epäonnistuessaan hyvinkin ikäviä seurauksia. Menestymisen lisäksi on kuitenkin tärkeää kohdistaa huomio jälleen myös Suomen antamaan viestiin ulkopuolelle. Suomen edun kannalta saattaisi olla nyt hyvinkin taarpeellinen hetki arvioida tarkemmin Suomen ulkopuolelle suuntautuvaa julkisuuskuvaa ja mahdollisesti asettaa selkeämpi strategia itä-länsi -tasapainoilulle.

Andreas Turunen

2 thoughts on “Fennovoimasopimuksen riskit

  1. Jälleen mielenkiintoinen kirjoitus joka nostaa esiin useita tärkeitä kysymyksiä.

    Omasta mielestäni näistä tärkein ja myös mielenkiintoisin on Suomen linja – tai paremminkin linjattomuus. Ikävä kyllä näyttää siltä, että valtionjohto toimii syystä tai toisesta reaktiivisessa eikä proaktiivisessa moodissa. Syitä tähän vaikutelmaan voi olla useitakin.

    Pahin vaihtoehto on se, ettei ulko- ja turvallisuuspoliittisella johdolla (UTPJ) ole systemaattista prosessia jossa luodaan, arvioidaan ja päivitetään niin tilannekuvaa kuin strategiaakin riittävän nopealla syklillä. Itse en jaksa uskoa, että asiat olisivat näin pahasti. Paitsi ehkä syklin osalta. Ehkä nopeutta ei säädetä tilanteen vaatimalla tavalla vaan se perustuu johonkin ennalta asetettuun ja kiveen hakattuun aikatauluun?

    On myös mahdollista, että vaikka UTPJ on rakentanut tilannekuvansa pohjalta toimintastrategian, monet tapahtumat ovat silti tulleet enemmän tai vähemmän yllätyksenä ja aiheuttaneet päätöksentekoon kiireestä johtuvia “laatuongelmia”. Kiireessä tehdyt päätökset eivät sitten välttämättä olekaan täysin linjassa aiemmin valitun strategian kanssa.

    UTPJ:n tilannekuva voi olla myös häilyvä, ts. sisältää liian paljon tekijöitä joiden epävarmuuden aste on liian suuri. Tällaisessa tilanteessa ristikkäisiin suuntiin vetävät mielipiteet, intressit jne. aiheuttavat päätöksentekoon poukkoilua ja linjattomuutta. Tälläinen tilanne on tietysti myös opportunistien ja ulkopuolisten vaikuttajien märkä päiväuni. Se antaa myös liikaa liikkumatilaa toiveajattelulle ja maailmankuvista johdetuille tilanneanalyyseille. Tällöin päätösten tueksi ladataan usein henkilökohtaista arvovaltaa, jolloin ne muuttuvat lopulta arvovaltakysymyksiksi. Näitähän on tunnetusti vaikea kritisoida, analysoida saati muuttaa ilman, että joku tai jotkut menettävät kasvonsa.

    Ulkopuolelta on todella vaikea päätellä, mistä linjattomuus ja poukkoilu lopulta johtuu. Oma veikkaukseni on kuitenkin, että asiaan vaikuttaa huonohko johtaminen ja huono (suppea, virheellinen, epävarma) tilannekuva. Näistä huono tilannekuva on vakavampi ja vaikeammin korjattavissa.

    Kuvaavaa on, että Suomi on sitonut omat kätensä päättäessään, ettei meillä ole tarvetta ulkomaantiedusteluun. Nyt olemme tiedustelutietojen suhteen kumppanimaiden hyväntahtoisuuden varassa.

    Tiedustelutiedon puute ei toki selitä kaikkea, mutta silti herää kysymys: kenen intressissä on vähätellä päätöksenteon ilmeisiä ongelmia ja torpata esitykset Suomen tiedustelukykyjen parantamisesta?

    Like

    • Kyllä, jotenkin tuntuu myös että Suomessa on jo pidempään ollut päällä eräänlainen ei huolta huomisesta -periaate, ja kaikki ratkaisut tehdään tämän hetkisten hyötyjen perusteella miettimättä lainkaan pidemmän aikavälin tai laajemman kokonaisuuden vaikutuksia.

      Pidän hyvin järkevänä ajatustasi syklin liian harvasta päivitystiheydestä. Mahdolliseksi ongelmaksi muodostuu tällöin myös valtiovallan reaktionopeus nopeasti muuttuviin tilanteisiin: Nopeat ja yllättävät tilanteet voivat aiheuttaa arvaamattomia vaikeuksia, jos päättäjiä ei ole ajoissa informoitu eikä kenelläkään ole riittävän selkeää tilannekuvaa tapahtumakulusta.

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s