Russia’s Message To West

zapattikuva

Russian military vehicles conducting a march during the Zapad-2017. (Source)

Russia’s Zapad-2017 exercise ended on Wednesday 20 September after months of preparations and an intensive political standoff between the West and Russia.

In the official Russia’s Ministry of Defence press release on Zapad-2017, 12 700 soldiers from Russia and Belarus conducted a 6-day intensive anti-terror exercise to demonstrate Russia’s conventional counter-terrorism capabilities. However, in the western interpretations, in turn, the extent and motive of the Zapad-2017 differs from Russia’s official statements; Firstly, member states of the EU and NATO presented a notably greater numbers of troops and hardware participating in Zapad-2017 and secondly, Russia’s western neighbours addressed their concerns of Russia’s prospective aggressive motives behind the large-scale exercise.

In the following text, I will analyse the possible meaning of the Zapad-2017 and present a view of Russia’s political-strategic outlook on internal and external security.

Continue reading

Brexit ja Suomen turvallisuuspolitiikan pilarit

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoimassa tiedotusvälineille Kultaranta-keskusteluissa (Kuva)
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoimassa tiedotusvälineille Kultaranta-keskusteluissa (Kuva)

Euroopan unioni heräsi aamulla 24.06. uuteen ja tuntemattomaan Iso-Britannian Ei-äänien voittaessa maan EU-kansanäänestyksen (EU-referendum). Äänestystuloksen myötä maa tulee eroamaan Euroopan unionista noin kahden vuoden siirtymäajan kuluttua.

EU-erolla tulee olemaan suuria vaikutuksia niin Iso-Britanniaan, Euroopan unioniin kuin unionin eri jäsenmaihin monessa eri suhteessa. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten lisäksi Brexit on lisännyt virtaa jäsenmaissa toimivien EU-vastaisten liikkeiden toimintaan ja esimerkiksi Ranskassa sekä Hollannissa populistiset puolueet ovat aloittaneet keskustelun oman EU-kansanäänestyksen järjestämisestä.

Erillisen lisän Brexit tuo väistämättä myös Euroopan turvallisuustilanteeseen. Turvallisuusyhteisönä Euroopan unionilla on ollut tärkeä asema varsinkin NATO:on kuulumattomille Suomelle ja Ruotsille, ja Euroopan unionin yksi alkuperäisistä tarkoituksista on ollut toimia aluetta vakauttavana instituutiona. Kun EU:n vakaus ja jopa olemassaolo ovat koetuksella, on tilanteella perustavanlaatuinen vaikutus myös Suomen turvallisuudelle. Samalla myös muut tärkeässä asemassa olevat turvallisuuspolitiikan kannatinkivet ovat koetuksella.

Continue reading

Menetetty mahdollisuus

Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini. (lähde)
Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini. (Lähde: Helsingin sanomat)

Lauantaina 14.11.2015 terrorijärjestö Islamilainen Valtio (ISIS) suoritti Ranskan maaperällä 129 kuolonuhria vaatineen terrori-iskujen sarjan, joka yllätti sekä kansainvälisen yhteisön että Euroopan unionin jäsenmaat. Jo muutamia tunteja iskujen jälkeen Suomen valtionjohto tuomitsi iskut ja suruvalittelujen ohella ulkoministeri Timo Soini totesi, että iskut merkitsevät yhden aikakauden loppua Euroopassa. Samalla Soini korosti, että terroriteot eivät kohdistuneet pelkästään Ranskaa ja ranskalaisia vastaan, vaan tähtäimessä oli koko Eurooppa, länsimainen ideologia, demokratia ja tätä kautta myös Suomi.

Yllätysten sarja sai kuitenkin pian jatkoa, kun maanantaina 16.11. Ranskan presidentti Hollande mainitsi puheessaan Euroopan unionin jäsenmaiden ottavan käyttöön Lissabonin sopimuksen mukaiset yhteiset turvatakuut. Lissabonin sopimuksen 42.7. artiklan käyttöönotto tai edes sen mainitseminen oli monessa mielessä hyvin poikkeuksellista, sillä normaalisti Euroopan unionin sotilaallisen yhteistyön ja kollektiivisen turvallisuuden pohjana on toiminut puolustusliitto NATO ja sen viides artikla. Lissabonin sopimuksella on ollut pitkään poikkeuksellinen merkitys Suomelle, sillä Suomen koko 2000-luvun turvallisuus- ja liitoutumattomuuspolitiikka on perustunut Lissabonin sopimuksen sotilaallisen avunannon varaan.

Harmillisesti Suomen hyvä mahdollisuus vaikuttaa omaan turvallisuuspoliittiseen perustaansa saattoi kuitenkin mennä pahemman kerran ohi.

Continue reading

Jussi Niinistö ja strateginen viestintä

Puolustusministeri Jussi Niinistön lausunnot ovat synnyttäneet keskustelua ja antaneet syyn pohdintaan. (Kuva: Helsingin Sanomat).
Puolustusministeri Jussi Niinistön lausunnot ovat synnyttäneet keskustelua ja antaneet syyn pohdintaan. (Kuva: Helsingin Sanomat).

Kuluneella viikolla torstaina 30.7. Puolustusministeri Jussi Niinistö antoi Lännen Medialle lausunnon, jossa totesi Suomen varautuvan puolustamaan Ahvenanmaata mahdollista “vihreiden miesten” invaasiota vastaan. Uutisena itse Ahvenanmaan puolustus ei ole uusi asia, mutta mielenkiintoiseksi ulostulosta tekee puolustusministerin omatoiminen ilmoitus varautumisesta juuri tämän kaltaiseen tiettyyn skenarioon. Ulostulosta tekee poikkeuksellisen myös aihe itsessään: valmiusasioita on tavanomaisesti käsitelty hyvin harvoin julkisuudessa juuri niiden arkaluontoisuuden ja salassapitosyiden vuoksi. Lisäksi Niinistö sanoi mielenkiintoisesti Lännen Median haastattelussa, että

“Tahdomme luottaa kansainväliseen oikeuteen, mutta emme voi siihen 100-prosenttisesti luottaa kriisitilanteessa.”

Continue reading