Menetetty mahdollisuus

Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini. (lähde)
Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini. (Lähde: Helsingin sanomat)

Lauantaina 14.11.2015 terrorijärjestö Islamilainen Valtio (ISIS) suoritti Ranskan maaperällä 129 kuolonuhria vaatineen terrori-iskujen sarjan, joka yllätti sekä kansainvälisen yhteisön että Euroopan unionin jäsenmaat. Jo muutamia tunteja iskujen jälkeen Suomen valtionjohto tuomitsi iskut ja suruvalittelujen ohella ulkoministeri Timo Soini totesi, että iskut merkitsevät yhden aikakauden loppua Euroopassa. Samalla Soini korosti, että terroriteot eivät kohdistuneet pelkästään Ranskaa ja ranskalaisia vastaan, vaan tähtäimessä oli koko Eurooppa, länsimainen ideologia, demokratia ja tätä kautta myös Suomi.

Yllätysten sarja sai kuitenkin pian jatkoa, kun maanantaina 16.11. Ranskan presidentti Hollande mainitsi puheessaan Euroopan unionin jäsenmaiden ottavan käyttöön Lissabonin sopimuksen mukaiset yhteiset turvatakuut. Lissabonin sopimuksen 42.7. artiklan käyttöönotto tai edes sen mainitseminen oli monessa mielessä hyvin poikkeuksellista, sillä normaalisti Euroopan unionin sotilaallisen yhteistyön ja kollektiivisen turvallisuuden pohjana on toiminut puolustusliitto NATO ja sen viides artikla. Lissabonin sopimuksella on ollut pitkään poikkeuksellinen merkitys Suomelle, sillä Suomen koko 2000-luvun turvallisuus- ja liitoutumattomuuspolitiikka on perustunut Lissabonin sopimuksen sotilaallisen avunannon varaan.

Harmillisesti Suomen hyvä mahdollisuus vaikuttaa omaan turvallisuuspoliittiseen perustaansa saattoi kuitenkin mennä pahemman kerran ohi.

Continue reading