The Very Finnish Phenomena

Doublespeak and finlandization are alive and well in the Finnish political culture.

There are a couple of significant features in the Finnish security policy culture that are undoubtely one of the most interesting political phenomena at present. The first one is called Finlandization, which was the driving force of Finland’s foreign policy back in the Cold War period. A wikipedia definition for Finlandization is the following: “[Finlandization is] the process by which one powerful country strongly influences the policies of a smaller neighboring country, while allowing it to keep its independence and its own political system” and it literally means “becoming a country like Finland”. The term goes accurately hand-in-hand with the so called Paasikivi-Kekkonen -policy, in which pragmatic and “realistic” efforts were made to ensure the smaller country’s (Finland) existence and theoretic self-determination beside a global super power (Soviet Union), which was actively influencing the smaller country’s domestic policy. This led to a situation where the entire political and societal system became a huge gratification machine, unquestionably prepared to please the geopolitical giant.

Continue reading

Brexit ja Suomen turvallisuuspolitiikan pilarit

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoimassa tiedotusvälineille Kultaranta-keskusteluissa (Kuva)
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoimassa tiedotusvälineille Kultaranta-keskusteluissa (Kuva)

Euroopan unioni heräsi aamulla 24.06. uuteen ja tuntemattomaan Iso-Britannian Ei-äänien voittaessa maan EU-kansanäänestyksen (EU-referendum). Äänestystuloksen myötä maa tulee eroamaan Euroopan unionista noin kahden vuoden siirtymäajan kuluttua.

EU-erolla tulee olemaan suuria vaikutuksia niin Iso-Britanniaan, Euroopan unioniin kuin unionin eri jäsenmaihin monessa eri suhteessa. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten lisäksi Brexit on lisännyt virtaa jäsenmaissa toimivien EU-vastaisten liikkeiden toimintaan ja esimerkiksi Ranskassa sekä Hollannissa populistiset puolueet ovat aloittaneet keskustelun oman EU-kansanäänestyksen järjestämisestä.

Erillisen lisän Brexit tuo väistämättä myös Euroopan turvallisuustilanteeseen. Turvallisuusyhteisönä Euroopan unionilla on ollut tärkeä asema varsinkin NATO:on kuulumattomille Suomelle ja Ruotsille, ja Euroopan unionin yksi alkuperäisistä tarkoituksista on ollut toimia aluetta vakauttavana instituutiona. Kun EU:n vakaus ja jopa olemassaolo ovat koetuksella, on tilanteella perustavanlaatuinen vaikutus myös Suomen turvallisuudelle. Samalla myös muut tärkeässä asemassa olevat turvallisuuspolitiikan kannatinkivet ovat koetuksella.

Continue reading

Menetetty mahdollisuus

Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini. (lähde)
Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini. (Lähde: Helsingin sanomat)

Lauantaina 14.11.2015 terrorijärjestö Islamilainen Valtio (ISIS) suoritti Ranskan maaperällä 129 kuolonuhria vaatineen terrori-iskujen sarjan, joka yllätti sekä kansainvälisen yhteisön että Euroopan unionin jäsenmaat. Jo muutamia tunteja iskujen jälkeen Suomen valtionjohto tuomitsi iskut ja suruvalittelujen ohella ulkoministeri Timo Soini totesi, että iskut merkitsevät yhden aikakauden loppua Euroopassa. Samalla Soini korosti, että terroriteot eivät kohdistuneet pelkästään Ranskaa ja ranskalaisia vastaan, vaan tähtäimessä oli koko Eurooppa, länsimainen ideologia, demokratia ja tätä kautta myös Suomi.

Yllätysten sarja sai kuitenkin pian jatkoa, kun maanantaina 16.11. Ranskan presidentti Hollande mainitsi puheessaan Euroopan unionin jäsenmaiden ottavan käyttöön Lissabonin sopimuksen mukaiset yhteiset turvatakuut. Lissabonin sopimuksen 42.7. artiklan käyttöönotto tai edes sen mainitseminen oli monessa mielessä hyvin poikkeuksellista, sillä normaalisti Euroopan unionin sotilaallisen yhteistyön ja kollektiivisen turvallisuuden pohjana on toiminut puolustusliitto NATO ja sen viides artikla. Lissabonin sopimuksella on ollut pitkään poikkeuksellinen merkitys Suomelle, sillä Suomen koko 2000-luvun turvallisuus- ja liitoutumattomuuspolitiikka on perustunut Lissabonin sopimuksen sotilaallisen avunannon varaan.

Harmillisesti Suomen hyvä mahdollisuus vaikuttaa omaan turvallisuuspoliittiseen perustaansa saattoi kuitenkin mennä pahemman kerran ohi.

Continue reading

Fennovoimasopimuksen riskit

Kuvassa Rosatomin VVER-reaktori. Myös Suomeen ollaan rankentamassa VVER-reaktori (Kuva: Powertecrussia)
Kuvassa Rosatomin VVER-reaktori. Myös Suomeen ollaan rakentamassa VVER-reaktoria. (Kuva: Powertecrussia)

Keskiviikkona 5.8. Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen 6,6 prosentin osuudella. Näin ollen Fennovoima täyttää eduskunnan asettaman 60 prosentin kotimaisuusvaatimuksen ja yhtiö on valmis tekemään lähes seitsemän miljardin euron energiainvestoinnin. Fennovoima tulee hankkimaan 1200 megawatin VVER-1200 reaktorin teollisuuden sähköntuotantoa varten Venäjän valtionyhtiöltä Rosatomilta.

Vaikka lähes seitsemän miljardin investointia on pidetty yleisesti tervetulleena ja tarpeellisena piristämään laman kourissa olevaa Suomen taloutta, on investoinnilla kuitenkin myös mahdollisia riskejä ja kääntöpuolia. Continue reading

Jussi Niinistö ja strateginen viestintä

Puolustusministeri Jussi Niinistön lausunnot ovat synnyttäneet keskustelua ja antaneet syyn pohdintaan. (Kuva: Helsingin Sanomat).
Puolustusministeri Jussi Niinistön lausunnot ovat synnyttäneet keskustelua ja antaneet syyn pohdintaan. (Kuva: Helsingin Sanomat).

Kuluneella viikolla torstaina 30.7. Puolustusministeri Jussi Niinistö antoi Lännen Medialle lausunnon, jossa totesi Suomen varautuvan puolustamaan Ahvenanmaata mahdollista “vihreiden miesten” invaasiota vastaan. Uutisena itse Ahvenanmaan puolustus ei ole uusi asia, mutta mielenkiintoiseksi ulostulosta tekee puolustusministerin omatoiminen ilmoitus varautumisesta juuri tämän kaltaiseen tiettyyn skenarioon. Ulostulosta tekee poikkeuksellisen myös aihe itsessään: valmiusasioita on tavanomaisesti käsitelty hyvin harvoin julkisuudessa juuri niiden arkaluontoisuuden ja salassapitosyiden vuoksi. Lisäksi Niinistö sanoi mielenkiintoisesti Lännen Median haastattelussa, että

“Tahdomme luottaa kansainväliseen oikeuteen, mutta emme voi siihen 100-prosenttisesti luottaa kriisitilanteessa.”

Continue reading